Netzwörterbuch (SASS Plattdeutsch)

Hochdeutsch

Plattdeutsch

direkte Treffer

Substantive

Kapaun

Kappuun m, Pl.: Kappunen

Verben

jmdn kastrieren

een kappunen

Infinitiv; Imperativ (sg, pl)	Person	Präsens	Präteritum	Partizip II
kappunen; kappuun, kappuunt	ik	kappuun	kappuun (kappuunde)	kappuunt
	du	kappuunst	kappuunst (kappuundest)
	he/se/dat	kappuunt	kappuun (kappuunde)
	wi/ji/Se/se	kappuunt (kappunen)	kappunen (kappuunden)

(in Klammern regionale Nebenformen)

zum Seitenanfang